Fysiikka ei kestä

Monet viettää elämäänsä murskautuen hiljaa

Hei heleijaa hei heleijaa, hei heleijaa hei

Monet kulkee tietään tuntematta kipuaan



Minä lasken elämäni silkan typeryyden huomaan

Minä katson kiittäneeni jo kyllin korkeaa



Kun jumala tulee ei fysiikka kestä



Monet katsoo maailmaa kuin tylsää pahvikuvaa

Hei heleijaa hei heleijaa, hei heleijaa hei

Monet käsikirjoituksen lukeneensa luulevat



Minä uskon aamupäivän vielä ikuisesti jatkuvan

Minä, jos kuka luotan rajattomaan kasvuun, sokeaan



Tulessa haluan katsoa maailman palavan

Luojan lempilasten nähdä ikeen alle kaatuvan

Tahdon tuskan tahdon vaivan, sairauksien armeijan

Jotta edes etken voisi kurjuutensa unohtaa



Siis montako laulua vielä laulat

Montako kestät rakkautta

Montako aamua aikaisin kohoat

Katselemaan valoa