Kaltevaa pintaa

Taas kerran: Cheek & Sam the Man, Kaltevaa pintaa. Jotai rauhallista.



Oon painanu menemään taas pää kolmantena jalkana, iskee vauhtisokeus, täytyy olla sen kaa tarkkana.

Mun pitää viilettää, niin että ehditään, se tietää taas lisää kiirettä ja stressiä.

Fast-life, pikaruokaa, pikavippejä, pikapanoi, formaattiskaboi, pikahittejä.

Otet ei voi hellittää, ei antaa periks senttiikään, ne väijyy spottia ja heti niskaan hengittää.

Koitan pysyy vauhdissa ja painaa hanaa, ylväänä keskisormi ylhäällä tääl on raidattava.

Kun ne näyttää mulle ovee ja sanoo: "Vaihda alaa". Heh, mä haistatan ja jätän paikat palaan.

Halusin ottaa aikaa itselleni ja muutamalle läheiselle, laittaa frendit säkeit ennen, just niinku mä tein ennen.

Nyt kaikki on niin hektistä, härdellin keskellä pitäs muistaa, että elämä on hetkissä.



Elämä tää jatkuvaa kaltevaa pintaa. Siks tähän en jää, seison vaa sekunnin hiljaa.

Pakko ottaa omaa aikaa, kaiken keskellä. Mä lomaa kaipaan, mun täytyy mennä.



Kuuntelen musaa, tuijotan teeveet ja oon netis samaan aikaan, se on tätä päivää, pitää repee hetkes sataan paikkaan.

Tavotellaan palaa taivaast, itsellä sama vaiva, sit kummastellaan kun Jaren pinna palaa aina.

Juhlittu laivoilla, keikkailtu ihme paikoissa, silti oon ollu törkeen kireenä viime aikoina.

Raivariherkkä, lähellä reunaa, ne on saanu osansa jotka läheltä seuraa.

Sori, hei mä lupaan chillaa, mut kunhan ekaks ajetaan nää seitkyt tuhat kilsaa.

Okkei, tehdään parhaamme äijät, mä selaan lomamatkoi netistä harva se päivä.

Eka duunaan platan jossa on hiittiä kun helvetissä, sit lennän helvettiin Suomesta siivillä kun enkelin.

Pikku hiljaa lomaa kaipaa, aion mennä joka paikkaan, rentoutua rannalla ja ottaa omaa aikaa.



Elämä tää jatkuvaa kaltevaa pintaa. Siks tähän en jää, seison vaa sekunnin hiljaa.

Pakko ottaa omaa aikaa, kaiken keskellä. Mä lomaa kaipaan, mun täytyy mennä.



Laitan puhelimen kii, oon sen itselleni velkaa. Panostan itseeni, ja tankkaan lisää bensaa.

Joskus täytyy jarruttaa, että jaksaisin, taas palaa vahvempana takaisin.



Elämä tää jatkuvaa kaltevaa pintaa. Siks tähän en jää, seison vaa sekunnin hiljaa.

Pakko ottaa omaa aikaa, kaiken keskellä. Mä lomaa kaipaan, mun täytyy mennä.



Kaltevaa pintaa...

Joskus täytyy rauhottua, heittää jalat pöydälle, koittaa olla stressaamatta.

Hehää, helpommin sanottu ku tehty.