Pidä kädestä

kaksi maata on niin erilaista 
 toinen valosta veistetty on 
 toisen niityille paiva ei paista 
 on sen huoneissa yo loputon 
 niiden valista kay joki musta 
 syva niinkuin on aarettomyys 
 siihen tuntenut oon kaipausta 
 kun on sielua kalvanut syys 
 ja nyt aarella sillan, heikon ja hauraan 
 pyydan sua auttamaan 

 pida kadesta kiinni jos jalkani horjuu 
 kanna kun korteni maahan sortuu 
 varjoista valoihin lentaa anna 
 siipien suojassa kanna 
 silla heikko on henkeni onnen orja 
 temppeli silla vain hento sorja 
 kanssani kuljethan poikki tan sillan 
 aamun ja viimeisen illan 

 ma naan eessaani kastuneet laudat 
 osa niista jo katkennut pois 
 joen kuohuissa kuolleiden haudat 
 niiden luonako paikkani ois 
 silmat suljen en katsoa saata 
 kun ei rannalle toiselle nay 
 eika jalkojen alla oo maata 
 minun askeleet orpoina kay 
 ja nyt valissa synkan taivaan ja virran 
  
 pyydan sua auttamaan 

 pida kadesta kiinni jos jalkani horjuu 
 kanna kun korteni maahan sortuu 
 varjoista valoihin lentaa anna 
 siipien suojassa kanna 
 silla heikko on henkeni onnen orja 
 temppeli silla vain hento sorja 
 kanssani kuljethan poikki tan sillan 
 aamun ja viimeisen illan 

 ja kun silta se tuulessa keinuu 
 olin valmis jo luovuttamaan 
 tunsin kuinka sun sormesi tarttui 
 kasivarteeni voimattomaan 
 ja kun koydet mun sillan alta pois sortuu 
 paastanyt et silloinkaan 

 pida kadesta kiinni jos jalkani horjuu 
 kanna kun korteni maahan sortuu 
 varjoista valoihin lentaa anna 
 siipien suojassa kanna 
 silla heikko on henkeni onnen orja 
 temppeli silla vain hento sorja 
 kanssani kuljethan poikki tan sillan 
 aamun ja viimeisen illan 

 pida kadesta kiinni 
 pida kadesta kiinni 
 pida kadesta kiinni